SISÄISESTI ROMAHTANUT MARTTYYRI Usein ihmisen pelastaa se, että hänellä on ollut edes yksi ihminen, johon luottaa. – isä Jarmo Hakkarainen Mökin naisen (katso osa 1) elämää määrittää pakko. Hyvyys on suorittamista vailla suhdetta kehenkään. Silloin hyvään pyrkiminen jää helposti asioiden vangiksi eikä se muodostu tieksi toisen luo – ei Jumalan eikä lähimmäisen. Hyvyydestä tulee korttitalon […]
Mökki Lainaus Anna-Liisa Valtavaaran kirjasta ”Kiltteydestä kipeät”… Olipa kerran ihan tavallisen näköinen mökki. Erikoista oli vain se, että ovet ja ikkunat olivat auki yötä päivää. Ihmisiä tuli ja meni jatkuvasti. Mökissä asui emäntä, jota kukaan ei oikeastaan tuntenut. Yleensä hän oli hiljaa tai sanoi vain: ”Kyllä, kyllä.” Emännän elämä oli raskasta ja harmaata, ei siihen […]
Ote Athosvuoren matkapäiväkirjasta 2019 Tätä polkua olen kävellyt kerran aikaisemminkin. Kolme vuotta sitten edellisellä matkallani, pääsin ensimmäistä kertaa tapaamaan Vanhusta. Tätä hetkeä olin kovasti toivonut. Saavuimme kuistille ja jäimme odottamaan vastaanottoa. Eräs seuralaisemme oli pahoinvoiva ja joutui asettumaan kuistille makaamaan. Hetken kuluttua ovi avautuu, ja sieltä pilkistävät ulos tutun Vanhuksen kasvot, kirkkaat ja herkät silmät, […]
Eräs ihminen piti erityisesti yhdestä meidän aikanamme maalatusta Kristus-ikonista, joka hänellä oli seinällään. Se on kyllä perinteisellä tyylillä maalattu, mutta siitä näkee jostain syystä heti, että se on maalattu meidän aikana. Vieraillessani hänen luonaan kysyin, miksi hän siitä pitää erityisesti. Alkuun hän sanoi, että ei oikein osaa sanoa, ja että kaikki ilmaukset ovat tavallaan kuitenkin […]
Muistan kristinoppileireiltä leikkihäät, joissa leiriläispari vihittiin leikisti avioliittoon. Toimittava pappi muisti päättää lauseensa aina sanaan ”leikisti”. Eipä minulla mitään tätä edelleen käytössä olevaa opetusmuotoa vastaan ole. Aika ajoin – yli pari vuosikymmentä – on kuitenkin vahvistumistaan vahvistunut käsitys, että kirkollisen ja hengellisen elämän todelliset elämääkantavat asiat otetaan omassa paikalliskirkossamme syvemmässäkin merkityksessä ”leikisti”. Tänä päivänä maamme […]
Pyhä Antonios Suuri on kirjoittanut: ”Jumala, joka on aina hyvä ja antelias, on antanut ihmiselle vallan valita hyvä ja paha. Hän on lahjoittanut ihmiselle tiedon, jotta tämä tarkastelemalla maailmaa ja sen ilmiöitä oppisi tuntemaan Hänet, joka on luonut kaiken ihmistä varten. – Mutta jumalattomalla on vapaus olla ymmärtämättä. Hän voi myös olla uskomatta ja harhautua […]
Vanhus Emmanuil Uudelta skiitalta syntyi Lesvoksen saaren Plomarin kylässä vuonna 1918. Hänen veljensä oli Methymnan (Μηθύμνης) metropoliitta Jaakob (Jakovos). Maailmassa ollessaan vanhus Emmanuil työskenteli pankkivirkailijana, mutta päästyään eläkkeelle hän tuli Athosvuorelle ja meni munkiksi Kutlumusionin luostarin pyhän Panteleimonin skiitalle vuonna 1974. Vuonna 1976 hän asettui pyhien Palkattaparantajien keljaan Uudella skiitalla, ja vuonna 1992 siirtyi pyhän […]
Mitä on pyhyys? Pyhyys on Jumalan ominaisuus, ja siksi se on mysteeri, salaisuus. Yksin Jumala on pyhä. Siten kaikki myös luomakunnassa oleva pyhyys on pyhää vain siksi, että se on yhteydessä pyhyyden lähteeseen – Jumalaan. Toisesta näkökulmasta katsoen, pyhyys on luomatonta. Se, mikä on luotua, voi kuitenkin tulla osalliseksi pyhyydestä, sillä Jumala on luomattomissa energioissaan […]
”Ihmiset toisinaan kompastuvat totuuteen, mutta suurin osa kokoaa itsensä ja kiirehtii eteenpäin niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.” – Winston Churchill Kun ihminen on astumassa johonkin tärkeään elämänvaiheeseen, kuten avioliittoon tai pappeuteen, melko usein on tilanne sellainen, että hän elää haavemaailmassa. Päättäväisesti hän torjuu totuuden yritykset särkeä hänen edessään leijuva ja ihanasti huumaava tulevaisuuden kangastus. […]
Ihminen ja luomakunta, osa 1 * * * Näin mietin kärrymatkaa myllyyn veljeni kanssa 1940-luvulla. Kärryt täynnä jyväsäkkejä. Uudisviljaa. Kärryjä vetämässä vahva hevonen. On alkusyksyn viileä päivä. Myllyltä takaisin kotiin tullessa, silloin poikasena, istuin kärryjen perällä lämpimien jauhosäkkien päällä. Siinä oli hyvä olla, koska muistan. Sora ratisi kärryjen pyörien alla. Tienvarren maisemat eivät vilistäneet, vaan […]