Pyhä Antonios Suuri on kirjoittanut: ”Jumala, joka on aina hyvä ja antelias, on antanut ihmiselle vallan valita hyvä ja paha. Hän on lahjoittanut ihmiselle tiedon, jotta tämä tarkastelemalla maailmaa ja sen ilmiöitä oppisi tuntemaan Hänet, joka on luonut kaiken ihmistä varten. – Mutta jumalattomalla on vapaus olla ymmärtämättä. Hän voi myös olla uskomatta ja harhautua […]
Vanhus Emmanuil Uudelta skiitalta syntyi Lesvoksen saaren Plomarin kylässä vuonna 1918. Hänen veljensä oli Methymnan (Μηθύμνης) metropoliitta Jaakob (Jakovos). Maailmassa ollessaan vanhus Emmanuil työskenteli pankkivirkailijana, mutta päästyään eläkkeelle hän tuli Athosvuorelle ja meni munkiksi Kutlumusionin luostarin pyhän Panteleimonin skiitalle vuonna 1974. Vuonna 1976 hän asettui pyhien Palkattaparantajien keljaan Uudella skiitalla, ja vuonna 1992 siirtyi pyhän […]
Suuresti ylistän Sinua, Herra, sillä Sinä katsoit alhaisuuteeni, etkä jättänyt minua vihollisteni käsiin, vaan pelastit sieluni kaikesta hädästä. Valtias, peittäköön nyt Sinun kätesi minut ja tulkoon armosi minun päälleni, sillä sieluni on hämmentynyt ja tuskainen lähtiessään tästä kurjasta ja saastaisesta ruumiistani. Anna, etteivät vastustajan juonet estäisi kulkuani syntieni vuoksi, jotka olen tämän elämän aikana tehnyt […]
Ote kirjasta ”Erämaan kukkia – erakkomunkki Alexanderin muistelmia kilvoitteluvuosilta Pyhällä Maalla ja Siinailla”. Erityisen vaikeaa luostarielämä on meidän aikanamme Pyhällä Maalla… Yksi Pyhän Maan viime aikojen marttyyreista on Pyhän Jaakobin kaivolla kilvoitellut hyvä ystäväni pappismunkki Filoumenos, jonka luona monesti vierailin. Isä Filoumenos oli kotoisin Kyprokselta. Hän oli ihailtava ja esimerkillinen munkki. Hänellä oli kaksoisveli, jonka […]
Kun munkkidiakoni Basileios – tuleva vanhus Hieronymos Eginalainen – eli Konstantinopolissa, kerran eräs turkkilainen palvelija vieraili hänen vaatimattomassa keljassaan. Turkkilaisen vieraan isäntä oli tuomari, kadi, ja tämä oli kutsunut munkkidiakonin vieraaksi taloonsa. Isä Basileios huolestui, sillä hän ei ollut tottunut vierailukutsuihin eikä seurusteluun. Hän kuitenkin rukoili ja lähti palvelijan matkaan. Kun he saapuivat turkkilaisen tuomarin […]
Lammin Panagian vanhemman polven asukkaidenkin hyvin tuntema Athosvuoren pyhän Panteleimonin luostarin edesmennyt johtaja, arkkimandriitta Jeremia eli yli satavuotiaaksi. Hänet tunnettiinkin Athoksella lisänimellä “Athanatos”, kuolematon. Elämässään hän oli ehtinyt kokea monenlaista. Hän oli muun muassa toiminut nykyisen Ukrainan alueella eläneen pyhän Kuksan keljapalvelijana ja antannut Pyhälle tämän elämän viimeisinä aikoina päivittäin pyhän Ehtoollisen. Ennen kaikkea isä […]
Rukous ylittää maallisen luontomme. Sen vuoksi katoavainen ruumis, joka ei kykene kohoamaan hengen vaikutuspiiriin, vastustaa rukousta. Sitä vastustaa järki, joka ei pysty mahduttamaan itseensä äärettömyyttä ja jota epäilykset horjuttavat, joka vieroksuu kaikkea, mikä ylittää sen käsityskyvyn. Rukousta vastustaa sosiaalinen ympäristö, jossa elämme ja joka järjestää oman elämänsä toisenlaisten, rukoukselle täysin vastakkaisten tarkoitusperien mukaan. Rukousta eivät […]
Kerran, kun vanhus Efraim oli Panagiassa ja viikonvaihteessa järjestetty seminaari-tapahtuma oli ohi, niin maanantai-aamun aamupalalla oli vielä jokunen viikonvaihteen vieras. Vanhus Efraim sanoi minulle: ”Aleksios, lähdetään kirjakauppaan aamupalan jälkeen.” Mukaan otettiin myös yksi isä Efraimille sinänsä tuntematon ihminen, hiljainen suomalainen, joka oli osallistunut viikonvaihteen seminaari-tapahtumaan – ja vastaaviin aiemminkin. Niin menimme Filokaliaan, ja Vanhus kulki […]
”Tässä, mitään omistamattoman ja mistään tietämättömän keskellä oli minun kiintopisteeni ihmisenä.” Kun puitteet ja kulissit romahtavat, elämä ja ihminen saattaa löytyä… Kun olin oikaissut pitkäkseni Tampereen odotussalin hämärään nurkkaan ja makasin sen roskaisella lattialla allani pari sanomalehtiarkkia, minulle sattui omituinen kokemus. Silloin en tainnut pitää sitä kovinkaan merkillisenä, päinvastoin ehkä luonnollisena. Maatessani siinä pää nojaten […]
Kirkon raamatullisessa maailmankuvassa on sangen yksinkertainen ja perustava kulmakivi, että on vain yksi Pyhä, yksi itsessään Pyhä, ja se on Jumala. Ei ole olemassa pyhiä asioita sinänsä. Eikä pyhiä ihmisiä heidän ”omalla pyhyydellä”. Pyhyys ei ole humanistinen arvo. ”Jumalan asiat” ovat pyhiä siksi, että ne ovat Jumalan. Ja pyhät ihmiset ovat pyhiä ihmisiä siksi, että […]